Rakennuksen ilmatiiveysmittaus - mitä se tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?
Mitä hyötyä ilmatiiveysmittaus tuo?
lmatiiveysmittaus on luotettava ja tarkka tapa selvittää rakennuksen ilmatiiveys ja paikantaa mahdolliset vuotokohdat.
Puutteellinen ilmatiiveys on yksi suurimmista energiahukan ja turhien päästöjen lähteistä. Ilmatiiveysmittauksen avulla voidaan havaita ja korjata vuotokohdat. Näin parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tiiviissä rakennuksessa lämpö pysyy sisällä, ja hallitsematon ilmavirtaus rakenteiden läpi vähenee – tämä luonnollisesti pienentää lämmityksen ja jäähdytyksen tarvetta ja näin rahaa.
Lisäksi ilmatiiviys parantaa sisäilman laatua, lisää asumismukavuutta ja vähentää terveysriskejä. Tiiveys suojaa myös rakenteita kosteudelta ja pidentää rakennuksen elinkaarta.
Mittauksen avulla voidaan siis säästää energiaa, rahaa sekä ehkäistä kosteusongelmia ajoissa.
Sertifioidulla ilmatiiveysmittauksellamme saat aina tarkkaa ja luotettavaa tietoa rakennusvaipan ilmanpitävyydestä.
Ilmatiiveysmittauskohteemme
- Yksityisasiakkaat ja pienkohteet
- Yritykset ja yritysten liikekiinteistöt
- Suuret teollisuushallit ja muut suuret rakennukset - esimerkiksi kauppakeskukset, logistiikkahallit, varastot, koulut ja julkiset rakennukset
Toiminta-alueemme
- Etelä-Karjalassa kohteitamme ovat pienkohteet, kuten omakotitalot, rivitalot, kerrostalot ja pienet toimistot
- Koko Suomessa valtakunnallisesti kohteitamme ovat isot kerrostalot ja taloyhtiöt, kauppakeskukset, teollisuushallit, liikekiinteistöt sekä julkisen sektorin kiinteistöt
Mihin ilmantiiveys vaikuttaa?
Rakennuksen ilmatiiveydellä on suora vaikutus energiatehokkuuteen, asumismukavuuteen ja rakenteiden kestävyyteen.
Huono ilmatiiveys aiheuttaa lämpöhukkaa, vedontunnetta ja voi johtaa kosteuden tiivistymiseen rakenteisiin. Se nostaa lämmitys- ja jäähdytyskuluja sekä lisää riskiä home- ja kosteusvaurioille.
Hyvä ilmatiiveys puolestaan estää ulkoilman epäpuhtauksien ja kosteuden pääsyn sisätiloihin, parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Se myös auttaa täyttämään nykyaikaiset rakennusmääräykset ja nostaa kiinteistön arvoa.
Tiivis rakennus on terveempi, turvallisempi ja taloudellisesti viisaampi valinta pitkällä aikavälillä.
Milloin ilmatiiveysmittaus kannattaa tehdä?
Ilmatiiveysmittaus kannattaa tehdä rakennusvaiheessa, heti kun höyrynsulut ja läpiviennit on asennettu ja tiivistetty.
Paras ajankohta on ennen pintamateriaalien asennusta, jolloin mahdolliset vuodot on helppo havaita ja korjata. Uudisrakennuksissa mittaus on usein pakollinen ja tehdään ennen käyttöönottoa.
Peruskorjauksissa ja kiinteistökauppojen yhteydessä se toimii puolueettomana kuntotarkastuksena. Mittaus voidaan tehdä, kun ikkunat, ovet, hormit ja ilmanvaihtokanavat on paikoillaan.
Näin varmistetaan rakennuksen energiatehokkuus, kosteustekninen turvallisuus ja sisäilman laatu jo ennen käyttöönottoa.
Miten ilmatiiveysmittaus tehdään?
Ilmatiiveysmittaus aloitetaan varmistamalla kohteen mittausvalmius. Sen jälkeen ilmavuotokohdat paikallistetaan.
Tämän jälkeen rakennukseen luodaan yhden tai useamman puhaltimen avulla joko ali- tai ylipaine. Standardin mukainen ilmavuotoluku saadaan, kun rakennuksen sisä- ja ulkoilman välillä on 50 pascalin paine-ero.
Tietokoneohjelma laskee ilmamäärän, joka paine-eron vaikutuksesta kulkeutuu vuotoreittien kautta rakenteen läpi.
Mittauksesta saatu tulos ilmoitetaan ilmanvuotolukuna,
q50 [m³/(h m²)]. Tulos ilmaisee, montako kuutiota ilmaa virtaa rakennuksen ulkovaipasta tunnin aikana neliön kokoisen alan läpi, kun sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero on 50 pascalia.
Käytämme tiiveysmittauksissa Retrotec-laitteistoja, jotka ovat ominaisuuksiltaan tunnetusti maailman huippuluokkaa. Erityisen suuret ja vaativat kohteet, joissa vaaditaan useita puhaltimia, mittaamme yhdessä eurooppalaisen kumppanimme kanssa.

Kuinka kauan mittaus kestää?
Ilmatiiveysmittaus on suhteellisen nopea toimenpide – sen kesto on tyypillisesti 1–3 tuntia kohteen koosta ja rakenteiden monimutkaisuudesta riippuen.
Mittaus tehdään paine-eromenetelmällä, jossa rakennus paineistetaan tai alipaineistetaan erityisellä puhaltimella.
Mittauksen aikana tarkkaillaan, kuinka paljon ilmaa kulkeutuu rakenteiden läpi. Jos epäillään vuotoja, mittausta voidaan täydentää savukynällä tai lämpökameralla, jolloin vuotokohdat paikantuvat helposti.
Mittauksen valmisteluihin ja raportointiin sisältyy lisäksi hieman aikaa, mutta kokonaisuudessaan ilmatiiveysmittaus on nopeasti toteutettavissa – ja tuo paljon hyödyllistä tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta ja laadusta.
Miten valmistautua tiiveysmittaukseen?
Ennen ilmatiiveysmittausta rakennuksen tulee olla riittävän valmis. Eli höyryn- tai ilmansulkujen, ikkunoiden, ovien ja kaikkien vaipan läpivientien on oltava huolellisesti tiivistetty. Myös ilmanvaihtokanavat ja mahdollinen takan hormi on oltava asennettuna.
Mittauksen onnistumiseksi tulee varmistaa esteetön pääsy katolle ja teknisiin tiloihin sekä mahdollisuus tukkia korvausilmareitit. Itse mittauksen aikana rakennuksessa ei saa liikkua, jotta tulokset ovat luotettavia.
Mittauksen jälkeen mahdolliset vuodot voidaan paikantaa esimerkiksi lämpökameralla tai savukynällä ja korjata ennen viimeistelytöitä. Hyvin valmisteltu mittaus säästää aikaa, tuo tarkempia tuloksia ja auttaa varmistamaan rakennuksen energiatehokkuuden ja laadun.
Minkälaisia tuloksia tiiveysmittaus antaa?
Ilmatiiveysmittaus antaa tarkkaa tietoa siitä, kuinka hyvin rakennus pitää ilman sisällään. Mittauksen tuloksena saadaan ilmanvuotoluku (q50 tai n50), joka kertoo, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennusvaipan läpi paine-eron alla.
Mitä pienempi luku, sitä tiiviimpi rakennus. Tarvittaessa mittausta voidaan täydentää lämpökameralla tai savulla, joiden avulla yksittäiset vuodot paikannetaan.
Asiakas saa mittauksesta kirjallisen raportin, josta käy ilmi tulokset, mahdolliset puutteet ja suositukset korjauksista. Raportti toimii dokumenttina esimerkiksi rakennusvalvontaa tai asuntokauppaa varten, ja sen avulla on helppo osoittaa rakennuksen energiatehokkuus ja rakentamisen laatu.
Onko tiiveysmittaus pakollinen?
Ilmatiiveysmittaus on pakollinen lähes kaikissa uudisrakennuksissa, joissa energiatodistuksessa on ilmoitettu ilmanvuotoluvuksi tiukempi arvo kuin laskennallinen oletusarvo 4 [m³/(h·m²)]. Käytännössä tämä koskee suurta osaa pientaloista ja kerrostaloista, joissa tavoitellaan hyvää energiatehokkuutta.
Mittaus toimii keinona varmistaa, että rakennuksen ilmatiiveys todella vastaa suunnitelmia ja lupaehtoja. Ilmatiiveysmittaus on osa rakennusvalvonnan edellyttämää laadunvarmistusta, ja sen puuttuminen voi estää rakennuksen käyttöönoton.
Mittaustuloksilla on merkitystä myös asunnon arvolle ja tuleville energialaskuille – tiiviisti rakennettu koti on lämpimämpi, edullisempi lämmittää ja pitkällä aikavälillä kestävämpi.
Miten toimimme?
Teemme EN ISO 9972 -standardin mukaisia ilmatiiveysmittauksia kaikenkokoisissa kiinteistöissä, palvellen yksityisasiakkaita, yrityksiä ja julkista sektoria.
Mittaukset sujuvat kanssamme vaivattomasti alusta loppuun, tarveselvityksestä raportointiin ja tarvittaessa energiatodistuksen päivittämiseen.
Toimintaamme ohjaavat asiantuntemus, joustavuus ja kustannustehokkuus.
Pätevöityneet asiantuntijamme käyttävät työssään kalibroituja mittalaitteita, joilla pystytään mittaamaan tarkasti isonkin vaipanalan omaavia rakennuksia.
Erityisen vaativien kohteiden mittaukset teemme yhteistyössä eurooppalaisen kumppanimme kanssa.
Teemme suurten kiinteistöjen ilmatiiveysmittauksista valtakunnallisesti, mutta Etelä-Karjalan alueella tartumme toimeen myös pienkohteissa.
Tarvittaessa mittausurakka onnistuu meiltä nopeallakin aikataululla, tietenkin kilpailukykyiseen hintaan!
Hyvä ilmanpitävyys vaikuttaa moneen asiaan
- Rakennuksen lämmitysenergiakulutus pienenee.
- Kosteuden tiivistymisriski rakenteissa pienenee.
- Epäpuhtaudet, kuten homeitiöt tai radon, eivät pääse kulkeutumaan sisätiloihin.
- Rakenteiden sisäpinnat pysyvät lämpiminä, joten vedon tunnetta ei synny.
- Ilmanvaihdon säätäminen ja sen tavoitetasossa pysyminen helpottuu.
Tarkkoja mittauksia kohteen kokoon katsomatta
Omakotitalot
Rivitalot
Kerrostalot
Toimistotalot
Kauppakeskukset
Logistiikkahallit
Varastot
Koulut
Julkiset rakennukset